Danne go friddjavuoða, vanhurskkisvuoða ja rafi vuoððu máilmmis lea buot olmmošgoddái gullevaččaid lunddolaš olmmošárvvu dovddiidus ja sin dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođaid dovddiidus,
danne go olgguštus olmmošvuoigatvuoðain ja badjelgeahččanvuohta daid hárrái lea mielddisbuktán veahkájo]aš daguid, mat leat suorggahan olmmošgotti oamedovddu, ja danne go álbmogiid alimus joksanmearrin lea dovddastuvvon dakkáraš máilmmi ovdanšaddu, gos lea sárdnun- ja oskkofriddjavuohta ja gos lea balus ja heaðis friddjavuohta,
danne go lea vealtameahttun dárbbašlaš suodjalit olmmošvuoigatvuoðaid lága bokte, amaset olbmot fertet manimuš heaðisteaset stuimádaga noastit bággoválddi ja soarddu vuostá,
danne go lea deaŧalaš ovddidit ustitlaš gaskavuoðaid gárgedusa náššuvnnaid gaskkas,
danne go Ovttastuvvon Náššuvnnaid álbmogat lihtu bokte oððasis duocðaštit sin oskkuset olbmo vuocððovuoigatvuoðaide, olmmošoktagasa árvui ja mávssolašvuhtii, olmmáiolbmo ja nissonolbmo dássásaš vuoigatvuoðaide, ja leat soahpan ovddilit sosiálalaš ovdáneami ja buorránahttit eallineavttuid stuorit friddjavuoða siste,
danne go mielahttostáhat leat geatnegahttán iežaset, Ovttastuvvon Náššuvnllaiguin ovttasbarggadettiin, váfestit olmmošvuoigatvuođaid oppalaš gudnejahttojumi ja doahttaleami,
danne go dáid vuoigatvuoðaid ja friddjavuoðaid oktasaš ipmárdusas lea stuorimus mávssolašvuohta dan fertehusa duohtandahkamis,
de danne
OAIVEČOAHKKIN
dákko bokte almmoha
dán olmmošvuoigatvuotðaid oppamáilmmálaš julggaštusa oktasaš joksanmearrin buot álbmogiidda ja buot náššuvnnaide vai juohke olmmošoktagas ja juohke servodateisseváldi, álo muittus anedettiin dán julggaštusa, vikkašii oahpahusa ja bajásgeassima bokte ovddidit gudnejahttujumi dáid vuoigatvuoðaid ja friddjavuaoðaid hárrái, ja náššuvnnalaš ja internáššuvnnalaš doaibmabijuid bokte váfestit ahte dat šaddet oppalaččat ja fámolaččat dovddastuvvot ja doahttaluvvot sihke miellahttostáhtaid iežas álbmoga siste ja daid lágaváldi vuolde orru rádjosiid álbmogiid siste.
Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuoðaid dáfus dássásažžab, Sudhuude kea addib huervnu ha ianedivdym ha vyigjat gakget neabbydut gyunnuudeaset gyivdy vuekhakaš vuoiŋŋain.
Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuoðaide ja friddjavuoðaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, náššuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálasvuoða dáfus.
Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internáššuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.
Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.
Ii oktage galgga dollojuvvot šlávvan dahje bággo bálvalusas. Slávvavuohta ja šlávvagávppi joraheapmi, vaikko guðege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.
Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieðahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.
Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.
Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa. Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžullusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut ulmmálaš veahki dohkálaš náššuvnnalaš duopmostuoluin dakkáraš daguid vuostá mat rihkkot daid vuođðodahkki vuoigatvuoðaid, mat leat sutnje addon vuoððoásahusa dahje lága bokte.
Ii olitage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.
Go geange vuoigatvuoðatja geatnegasvuoðat galget mearriduvvot, ja go su vuostá nostojuvvon ráŋggáštussivahus galgá merrejuvvot, de juohke olbmos lea ollislaš dássásaš vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja almmolaš ášševuodjima sorjjasmeahttun ja bealágahtes duopmostulu ovddas.
Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas olitahašeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala. Juohkeilaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddo- ja oskufriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuoða religiuvnna dahje oskku ovdandoallamii juogo okto dahje earrásiiguin searválagaid, almmolaččat dahje oktahaččat, oallpalleami bokte, meanuid bokte, bálvalusa boikte ja religiuvnnal1aš vieruid basuhemiin.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusahaga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán almmuhusgaskomiid čaða, beroškeahttá riikarájiin.
Servodatmiellahttun lea juohkehaččas vuoigatvuohta sosiálalaš oadjebasvuhtii ja juohkehaš sáhttá gáibidit ahte dat ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš buorit, mat leat vealtameahttun dárbbašlaččat olbmo árvui ja su persovnnalaš friddja ovdáneapmái, duohtandahkkojuvvojit náššuvnnalaš doaibmabijuid bokte ja internáššuvnnalaš ovttasbarggu bokte vuhtiiválddedettiin juohke sierralaš stáhta organisašuvnna ja veahkkeváriid.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuoða vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.
Juollkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internášuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandallkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid , mat dán julggaštusas leat namohuvvon.
Ii mihkige dán julggaštusas sáhte nu dulkojuvvot ahte dat vuoigada ovttage stáhta, juhkosa dahje olmmošoktagasa oassádallat dakkár doaimmas, dahje dahkat dakkár dagu, mii duššindagašii ovttage dain vuoigatvuoðain dahje friddjavuoðain mat leat namahuvvon Julggaštusas.
|